
Minna Nylander
30.6.2025
Yksi tulevan palkka-avoimuusdirektiivin suurimmista muutoksista on vastuun siirtyminen työnantajalle. Jatkossa työnantajan on pystyttävä osoittamaan, että palkkaus on reilua. Konkreettisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että palkkahaitari on kerrottava jo työpaikkailmoituksessa tai viimeistään siinä vaiheessa, kun hakija kutsutaan haastatteluun.
Suomessa olemme tottuneet siihen, että palkoista vaietaan. Vastuu oikean palkkatason tietämisestä on perinteisesti sysätty työnhakijalle. Muutos on kuitenkin jo täällä, ja salailun aika on ohi.
Käytännössä palkkojen avaaminen vaatii, että organisaation palkkausjärjestelmä on kunnossa. Palkkaerojen on perustuttava selkeisiin, kestäviin ja reiluihin kriteereihin, jotka pätevät koko talossa. Kun perusta on vakaa, palkkahaitarin julkaiseminen ei ole ongelma. Jos säännöt ovat kaikille samat ja niitä sovelletaan johdonmukaisesti, avoimuus ei horjuta työyhteisöä.
Haasteet alkavat silloin, jos palkat on sovittu pelkästään neuvottelemalla. Jos samasta työstä maksetaan eri palkkaa sen mukaan, kuinka hyvä kukin on ollut neuvottelemaan rekrytointivaiheessa, on palkkahaitaria vaikea perustella ilmoituksessa. Mistä silloin löytyisivät ne oikeudenmukaiset perustelut haitarille?
Jos organisaatiosta puuttuu yhtenäinen ja avoin palkkarakenne, palkkojen julkistaminen herättää väistämättä kriittistä keskustelua. Työntekijät alkavat pohtia, millä perusteella kenenkin palkka on määrätty ja onko se todella reilua.
Ymmärrän, että palkkojen avaaminen puhututtaa ja herättää huolta. Syitä on monia, aina kireästä kilpailutilanteesta alkaen. Suurin osa tästä huolesta voidaan kuitenkin selättää rakentamalla luottamusta. Se onnistuu luomalla selkeät periaatteet ja säännöt, jotka koskevat tasapuolisesti kaikkia – niin nykyisiä kuin tuleviakin työntekijöitä.
